Retkeily Suomessa: päiväretki, viikonloppu laavulla ja 5–8 päivän vaellus – mistä aloittaa

Kolme porrasta

Päiväretki. Wikipedian mukaan lyhyt retki, jossa ei yövytä maastossa: lasten makkaranpaistomatka tai vaelluksen välissä tehty huiputus. Suomessa päiväretken paikka on useimmiten kansallispuiston merkitty rengasreitti, 2–8 kilometriä, parkkipaikalta parkkipaikalle; Nuuksion Haukkalammen polut (2–7,5 km) tai Repoveden Ketunlenkki (5 km) ovat tyyppiesimerkkejä (ks. kansallispuistot lapsiperheille). Varusteet ovat Luontoon.fi:n päiväretkilistan mukaiset: jalkineet ja säähän sopiva asu, reppu, kartta, eväät, vesi, tulentekovälineet, puhelin, roskapussi, pieni ensiapulaukku.

Viikonloppu, yksi tai kaksi yötä. Ensimmäinen yö maastossa onnistuu helpoimmin kiinteällä laavulla tai autiotuvalla, joissa katto, lattia ja tulisija ovat valmiina. Laavulla nukutaan jalat tuleen päin ja tulta vartioidaan; autiotuvassa aikaisemmin tullut tekee tilaa myöhemmin tulevalle. Molemmista on omat oppaat: laavut ja autiotuvat.

Vaellus. Wikipedian mukaan pidempikestoinen retki, jossa yövytään maastossa useita kertoja, tyypillisesti 5–8 vuorokautta, rinkassa ruoka, keittovälineet, kartta, vaatteet, teltta tai muu majoite, makuupussi ja ensiapuvälineet. Suomessa vaelletaan Wikipedian mukaan erityisesti Lapin kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla; Suomen suosituin vaellusreitti on Karhunkierros Oulangalla, 70–82 kilometriä ja 3–7 päivää kymmenellä maksuttomalla tuvalla (ks. Oulanka ja Karhunkierros). Talvella vaelletaan hiihtäen ja varusteet kulkevat ahkiossa.

Reittityypit

Wikipedian Retkeilyreitti-artikkeli jakaa reitit neljään. Rengasreitti alkaa ja päättyy samaan paikkaan, kiertää usein järven ja tarjoaa eniten palveluja, ja niitä on etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Yhdysreitti kulkee paikasta toiseen, yhdistelee rengasreittejä, kulkee usein teitä pitkin ja tarjoaa vähemmän palveluja. Luontopolku on lyhyt reitti luonnosta kertovilla kylteillä. Vaellusreitti menee paikasta toiseen ja on rengasreittejä pidempi; suosituilla reiteillä on linja-autokuljetuksia päätepisteiden välillä, jotta samaa reittiä ei tarvitse palata. Reittejä ylläpitävät yleensä Metsähallitus tai kunnat, joskus yhdistykset ja yritykset, ja niiden varrella on tulentekopaikkoja, autiotupia, käymälöitä ja laavuja.

Kansallispuistoissa reittien pituus vaihtelee Luontoon.fi:n mukaan Itäisen Suomenlahden 1,6–4,2 kilometristä Etelä-Konneveden 0,3–86,7 kilometriin. Kaikki 41 puistoa ovat listattuna sivulla kansallispuistot.

Missä saa retkeillä

Puiston ulkopuolella jokaisenoikeudet sallivat liikkumisen jalan, hiihtäen ja pyöräillen, tilapäisen yöpymisen, marjastuksen ja sienestyksen sekä onkimisen ja pilkkimisen ilman maanomistajan lupaa; ne eivät salli avotulta toisen maalla, puun ottoa, moottoriajoneuvoa maastossa eivätkä koiraa vapaana 1.3.–19.8. Kansallispuistossa oikeudet eivät ole voimassa sellaisinaan: leiriytyminen ja tuli vain osoitetuilla paikoilla, kasveja ei poimita, pyörällä vain pyöräreiteillä. Molemmat säännöstöt ovat omilla sivuillaan: jokaisenoikeudet ja kansallispuiston säännöt, ja hyvät tavat sivulla retkietiketti.

Tuli, ruoka ja ilta

Tulenteko ei ole jokaisenoikeus: pelastuslain 6 § vaatii maanomistajan luvan ja kieltää avotulen maastopalovaroituksen aikana, jolloin retkikeitin on ainoa tapa (ks. tulenteko retkellä). Ruoasta Luontoon.fi:n retkiruokaopas antaa mittakaavan: vaelluksella energiaa kuluu noin 2 500–4 000 kilokaloria päivässä, viikon ruoat kahdelle voivat painaa jopa 10 kiloa, talvella tarvitaan enemmän energiaa ja polttoainetta, ja mukaan varataan muutama ylimääräinen annos yllätysten varalle. Pitkillä retkillä lounaan voi talvella valmistaa aamulla termokseen ja säästää valoisaa aikaa taivaltamiseen. Mitä tuvalla ja laavulla tehdään, kun ruoka on syöty ja pimeä tulee, on koottu sivulle iltaohjelma tuvalla ja laavulla.

Varusteet ja paino

Luontoon.fi:n varusteohjeen mukaan tärkeintä on käytännöllisyys, ei merkki tai hinta, ja varusteet valitaan retken mukaan: sauvakävely lähimetsässä ei vaadi samaa kuin kahden viikon ruskavaellus. Valinnassa painavat oikea koko (makuupussi riittävän pitkä ja lämmin), kestävyys, keveys ja pakattavuus sekä monikäyttöisyys. Vanha sääntö on, että kantamus saa olla korkeintaan kolmanneksen kantajan painosta, mutta painoa ei kevennetä turvallisuuden kustannuksella. Koko päiväretkilista kesälle ja talvelle sekä hätätilanteen toimintaohje ovat sivulla turvallisesti retkelle.

Retkeily lukuina